Kirjoittaja: Nysse-Setä (4.4.2024 8:54:55) Sijoittaminen yleinen
Otsikko: Onkos Japania salkussa?
Nousevien osakkeiden maa – Pitkään ylituottoa tehnyt salkunhoitaja kertoo, miksi ennätyksien rikkominen on vasta alussa
Suomalaisten suursijoittajien suosima Japani-rahasto on tehnyt vuosikausia ylituottoa Tokion pörssissä. Salkunhoitaja Ben Williams uskoo, että maan sijoitusmarkkinoiden uusi aika on vasta alussa. KL kysyi, miten sijoittaja voi hyötyä tulevista muutoksista Japanissa.
Nippon.
Japanin osakemarkkinan nousu on yllättänyt monet. Markkinoilla pitkään mukana olleet kuitenkin tietävät, mistä on kyse. Kuvanmuokkaus: Jesse Järvisalo, kuva: Colourbox.
Eilen9:30
Päivitetty
eilen14:29
Laura Lähdevuori
Monelle suomalaiselle Arcus Japan Fund -rahasto on täysin tuntematon, mutta suomalaiset suursijoittajat uskovat siihen vakaasti. He ovat kaataneet rahastoon noin puoli miljardia sijoitettavaksi, ja koko raha on ladattu suoraan Japanin osakemarkkinoille.
Mikä on KL Avain?
Kauppalehden syventävät sisällöt ovat verkossa nyt Avain-juttuja. Alla olevasta linkistä voit lukea lisää, mistä on kyse.
Elämme suurta murrosvaihetta, ja se näkyy myös Kauppalehdessä
Vielä muutama vuosi sitten tällainen olisi kuulostanut täysin järjettömältä, koska Japanin osakemarkkinan nousuun uskoi vain harva.
Arcuksen 25-vuotiaan Japani-rahaston noin 1,7 miljardin dollarin rahastopääomasta noin kolmasosa on peräisin Suomesta. Suomalaissijoittajia on ollut mukana yli 15 vuotta.
Salkunhoitajana on muutaman vuoden ajan työskennellyt Ben Williams yhdessä Arcus Investment -yhtiön toisen perustajan, Mark Pearsonin kanssa. Japan Fund on yhtiön lippulaiva.
Suomalaissijoittajistaan yhtiö ei halua puhua nimeltä, mutta oletettavasti näiden institutionaalisten sijoittajien joukossa on ainakin eläkeyhtiöitä.
Japanista ja sen sijoitusnäkymistä rahastoa yhdessä sen perustajiin kuuluvan Mark Pearsonin kanssa hoitava Williams puhuu kuitenkin mielellään.
Williams toteaa, että sijoittajina he ovat ”value guys”, arvosijoittajia. He siis etsivät halpoja osakkeita, joissa on potentiaalia.
”Pyrimme tunnistamaan merkittäviä hinnoitteluvirheitä japanilaisissa osakkeissa”, Williams sanoo.
Se tuntuu onnistuneen varsin hyvin rahaston tuottohistorian perusteella. Moni tuottoja metsästävä sijoittaja on kuitenkin kiertänyt Japanin kaukaa pitkään. Tämän tietää myös Williams.
”Viimeisen 30 vuoden aikana moni sijoittaja on varmasti saanut siipeensä Japanissa, tai ainakin kokemukset Japaniin sijoittamisesta voivat olla huonoja.”
Japani kärsi pitkään deflaatiosta ja heikosta talouskasvusta. Talouskasvu on yhä vaisua, ja Saksa kipusi vastikään Japanin ohi maailman kolmanneksi suurimmaksi taloudeksi. Inflaatio oli Japanissa helmikuussa 2,8 prosenttia vuositasolla.
Siitä huolimatta Japanin osakemarkkinoilla on viime aikoina tapahtunut enemmän kuin vuosikausiin. Osakeindeksit ovat raketoineet, Nikkei-indeksi nousi ennätykseen, Warren Buffett on tankannut japanilaisosakkeita ja muun muassa jättivarainhoitaja BlackRock on nostanut japanilaisosakkeet ylipainoon.
Tuloskasvuun uskovan BlackRockin strategien mielestä markkinat eivät hinnoittele täysin Japanin talouden positiivisia merkkejä, kuten yritysuudistuksia. Muutokseen uskoo myös Arcuksen Ben Williams.
”Uskomme vahvasti, että käsillä on todellinen muutos.”
Arvosijoittaja.
Arcus Investment -yhtiön salkunhoitaja Ben Williams etsii Japanin markkinoilta hinnoitteluvirheitä.
KUVA: Joel Maisalmi
Nikkei ennätyslukemissa
Helmikuussa Tokion pörssin yleisindeksi Nikkei rikkoi edellisen ennätyksensä vuodelta 1989 ylittämällä 39 000 pisteen rajan. Nousun ajurina on muun muassa ulkomaisten sijoittajien kysyntä.
Maaliskuun alussa Nikkei rikkoi 40 000 pisteen rajan ensi kertaa. Indeksi koostuu 225:stä suurivaihtoisesta Tokion pörssin osakkeesta.
Myös laaja Topix-indeksi on noussut korkeimmilleen sitten 1990-luvun. Indeksin ennätys on vuodelta 1989, jolloin se kävi 2 884,8 pisteessä.
”Olemme hyvin lähellä tasoja, jotka nähtiin ennen talouskuplan puhkeamista”, Williams toteaa.
Topix-indeksissä on noin 2 000 Tokion pörssiin listattua osaketta. Etenkin indeksin pankki- ja varainhoitoyhtiöiden osakkeet ovat nousseet. Näihin osakkeisiin myös Warren Buffett on iskenyt kyntensä.
Lisäksi Topix 30 -yhtiöissä on nähty viime ajat kovaa nousua. Topix Core 30 edustaa indeksin suurimpia osakkeita, kuten esimerkiksi Daikin, Honda, Nintendo, Sony ja Takeda.
Arcuksen rahaston kovin nousija oli helmikuussa muun muassa verkkokauppa- ja operaattoribisnestä tekevä Rakuten Group, joka kohosi 26 prosenttia.
Arcuksen rahasto käyttää Topix-indeksiä vertailuindeksinään. Nikkeitä yhtiössä pidetään hieman harhaanjohtavana indeksin verrattain pienen kokoonpanon vuoksi.
Osakemarkkinan nousun taustalla Williams näkee useita syitä. Tokion pörssi julkaisi ohjeita viime vuoden tammikuussa, joiden mukaisesti listayhtiöiden tulee tehostaa pääomien käyttöä. Erityisesti se koski yhtiöitä, joiden arvostustaso oli alhainen.
”Se oli hyvin vahva viesti Japanissa ja historiallisesti ennenkuulumatonta. Tämä on asia, johon moni ulkomainen sijoittaja oli tuskastunut. Taseita ei laitettu töihin. Uudet linjaukset synnyttivät suurta kiinnostusta ulkomaisten sijoittajien keskuudessa.”
Tokion pörssi on patistanut yhtiöitä myös aktiivisemmin voitonjakoon. Se on myös alkanut julkistaa tietoja yhtiöistä, jotka aikovat tehostaa pääomanhallintaansa. Tämä on saanut myös nimen ”name and shame”.
Miksi Japani, miksi nyt?
Williams uskoo, että Japanissa meneillään olevat uudistukset luovat perustan maan osakemarkkinalle ainakin seuraavan muutaman vuoden ajaksi. Niiden tarkoitus kun on tehdä pörssiyhtiöistä sijoittajille houkuttelevampia.
”Asetelma Japanissa on hyvin erilainen muuhun maailmaan verrattuna. Muualla korot pysyvät korkeana. Sijoittajana mieluummin keskityn yhtiöihin, joilla on vahvat taseet ja joilla ei ole huolia rahoituksen osalta. Tämä vaikuttaa kykyyn jakaa osakkeenomistajille voittoa, ja Yhdysvalloissa esimerkiksi osakkeiden takaisinostot ilmeisesti ovat hiipumassa, kun taas Japanissa ne ovat kasvussa.”
Jos olosuhteet pysyvät ennallaan, ympäristö on Williamsin mukaan paljon parempi japanilaisyhtiöille kuin globaaleille yhtiöille.
Japanilaisten yhtiöiden oman pääoman tuotto on keskimäärin 10 prosentin luokkaa, kun länsimaissa keskiarvo on 15 prosenttia. Sitä Japanissa halutaan nyt parantaa. Lisäksi aikomuksena on jakaa aktiivisemmin osinkoja ja lisätä osakkeiden takaisinostoja.
”Japanilaisyhtiöiden taseet ovat nyt hyvin vahvoja, mikä on tärkeää. Se antaa liikkumavaraa ja mahdollisuuden jakaa voittoja osakkeenomistajille. Japanilaisyhtiöt olivat pitkään talouskuplan puhkeamisen jälkeen hyvin velkaisia ja käytännössä maksoivat 20 vuoden ajan vain velkoja pois. Sinä aikana osakkeenomistajille ei siis maksettu mitään.”
Japanin talouden ylikuumeneminen 1980-luvulla ja sitä seurannut kuplatalouden puhkeaminen 1990-luvun alussa aiheutti syvän laman.
Williams kertoo saman laulun jatkuneen maassa hyvin pitkään, kun yhtiöiltä kysyttiin, mikä on prioriteetti varojen käytön suhteen: velkojen takaisinmaksu.
Muutama vuosi sitten kuitenkin tultiin tilanteeseen, jossa velat oli pitkälti maksettu pois ja taseet äärimmäisen vahvoja. Japanilaisyhtiöt maksavatkin nyt ennätyskorkeita osinkoja ja osakkeiden osto-ohjelmia on myös ennätyksellisen paljon.
”Voittomarginaalit ovat parantuneet viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävästi. Se taas johtuu siitä, että japanilaisyhtiöt ovat keskittyneet ydinliiketoimintoihinsa ja luopuneet kannattamattomista osista.”
Myös korkokustannukset ovat olleet matalalla.
Japanin keskuspankki teki maaliskuussa lopulta pitkään odotetun mutta melko vaatimattoman liikkeen, ja jätti miinuskoron ajan taakseen. Keskuspankin pääjohtaja vaihtui keväällä 2023, kun Kazuo Ueda astui toimeen.
Johtajan vaihtumisen myötä sijoittajat ovat uskoneet muutoksiin. Samalla pankkiosakkeet saivat pontta.
“En usko keskuspankin liikkeiden vaikuttavan juurikaan osakemarkkinaan lyhyellä aikavälillä. Tärkeää on kuitenkin se, että emme usko kiristyssykliin. Korot tuskin nousevat ainakaan merkittävästi.”
Japani on geopoliittisesti tärkeämmässä asemassa kuin pitkään aikaan, se nähdään lännen ja Yhdysvaltojen vahvana liittolaisena. Japani on hyötynyt tästä.
“Esimerkiksi taiwanilainen puolijohdevalmistaja TSMC rakensi Japaniin tehtaan Ukrainan kriisin alkamisen jälkeen, ja suunnittelee toista. Kyse on toimitusketjujen varmuudesta. Vielä kymmenen vuotta sitten olisi ollut epätodennäköistä, että taiwanilainen yritys rakentaa tehtaan Japaniin.”
Kohti länsimaisempaa markkinaa
Japanin yrityskauppamarkkina on perinteisesti ollut hyvin jähmeä, mikä voi vaikuttaa myös yhtiöiden kurssikehitykseen. Viime kesänä viranomaiset esittelivät uusia linjauksia, jotka lisäävät yhtiöiden painetta ottaa ostotarjoukset vakavammin.
”Nyt näemme myös, että suuret kansainväliset aktivistisijoittajat kuten Elliott ja Bain ovat kääntäneet sihtinsä Japaniin ja ostavat osia yhtiöistä. Japanista on tulossa paljon länsimaisempi markkina sijoittajan näkökulmasta.”
Arcuksessa uskotaan, että emme ole nähneet vielä juuri mitään.
”Tämä on alku. Emme usko, että olemme edes lähellä keskivaihetta, vaan muutos on nyt alkamassa.”
Ulkomaalaisten omistusosuuksille on Japanissa myös rajoituksia, jotka koskevat erityisesti kansallisesti merkittäväksi nimettyjä yhtiöitä. Tiukimmat rajoitukset rajaavan omistuksen yhteen prosenttiin, osa kymmeneen prosenttiin.
“On selvää, että japanilaisviranomaiset haluavat vahvasti työntää yhtiöitä tehokkaampaan suuntaan, tarjota hyvän sijoitusympäristön ja kehittää tätä kulttuuria.”
Japanissa nostettiin myös paikallisen osakesäästötilin vastineen NISAn (Nippon Individual Savings Account) talletusrajaa merkittävästi tammikuussa.
Japanissa on merkittävä ero kotitalouksien säästöissä esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Japanissa kotitalouksien säästöistä yli 50 prosenttia makaa käyttämättömänä. Yhdysvalloissa sen sijaan merkittävä osa kotitalouksien säästöistä on kiinni osakemarkkinoissa.
Japanissa suuri määrä kuluttajien rahaa etsinee siis kotia, ja NISAn tarkoitus on kohottaa sijoitusintoa.
Ylipäätään japanilaisten sijoituksia on perinteisesti ohjautunut pääosin ulkomaille kotimaisten osakkeiden sijaan.
”Toive on nyt se, että enemmän varoja ohjautuisi kotimaan markkinoille ja jenimääräisiin sijoituksiin.”
Jeni on painunut pitkään heikossa kurssissa.
Suuri paino kiinteistösijoituksissa
Arcus etsii rahastoonsa osakkeita, joiden se uskoo pitkällä aikavälillä tarjoavan kiinnostavaa arvonluontia. Toisin sanoen Arcus etsii halpoja – tai kaikkein halvimpia – osakkeita.
”Jos osake on halpa, sille yleensä on syy, kuten esimerkiksi sijoittajien huoli yhtiöstä tai sektorista. Silloin myös paljon huonoa on jo hinnoiteltu osakkeeseen. Meidän työmme on katsoa syvemmälle ja selvittää, ovatko asiat niin huonosti kuin markkina ajattelee.”
Lähtökohtaisesti Arcus haravoi osakkeita, jotka eivät ole suosiossa. Oleellista on, ovatko potentiaalisen yhtiön ongelmat pysyviä vai väliaikaisia. Tästä esimerkkinä toimivat salkkuun hankitut kiinteistöosakkeet.
Kiinteistösektori on salkussa myös hieman yllättäen ylipainossa ja suurimpien sijoitusten joukossa.
“Kiinteistösektori on ollut meille melko hyvä valinta. Loppuvuonna 2022 kaikki odottivat Japanin keskuspankin korkopolitiikkaan muutosta, ja pankkiosakkeet nousivat. Samalla kiinteistöosakkeisiin tarttui hermostuneisuutta.”
Arcus ei jättänyt hyvää tilaisuutta hyödyntämättä, vaan kiersi tapaamassa kiinteistöyhtiöitä.
”Vuoden 2022 lopussa olimme kiinteistöosakkeissa vielä alipainossa, mutta ne painuivat halvimmilleen koskaan. Meidän prosessissamme osakkeet, joita markkina ei enää rakasta ja jotka ovat halpoja, suorastaan huutavat meitä tutkimaan asiaa tarkemmin.”
Yhtiöitä tavatessa ilmeni, että fundamentit olivat yhä kunnossa. Vuokratulot ja käyttöasteet olivat hieman laskeneet korona-aikana, mutta tilanne oli kohenemaan päin. Asuntorakentaminen Tokiossa taas oli yhä melko kannattavaa hintojen nousun takia.
Globaalisti kiinteistömarkkinalla kuitenkin ryskyi pahasti, ja markkina pelkäsi, että Japanissa voi käydä samoin.
Yhtiöiden rahoitustilanteen osalta lainat olivat kiinni pitkissä kiinteissä koroissa. Esimerkiksi salkun Mitsubishi Estaten lainojen juoksuaika on yli kahdeksan vuotta. Velkaisuus ei myöskään ollut korkea.
“Se oli meille hyvä tilaisuus, koska markkina oli huolissaan, mutta ei selvästikään ollut perillä tilanteesta. Tapasimme muutaman alan yhtiön, jotka kaikki kertoivat meille samanlaisia asioita tilanteestaan.”
”Teemme omaa analyysiä, tapaamme yhtiöitä ja pyrimme ymmärtämään tilanteet.”
Kaikilla yhtiöillä ei japanissakaan ole laajaa analyytikkoseurantaa. Tämä antaa omalle analyysille etulyöntiaseman.
”Silloin voi löytää asioita, joita kukaan muu ei ole huomannut, koska tarkkaa seurantaa ei ole.”
Arcuksen sijoitustyyliin ei tunteilua mahdu, sillä halvimpien osakkeiden metsästyksessä salkussa joutuvat toisinaan tekemään tilaa myös salkunhoitajan omat suosikkiyhtiöt, vaikka niitä olisi miten vaalittu.
”Aina ei ole helppoa olla value guy.”
Japani kiikarissa.
Arcus Investment etsii Japani-rahastoonsa osakkeita, jotka eivät ole suosiossa mutta joissa on potentiaalia. Kuvassa salkunhoitaja Ben Williams (vasemmalla) ja toimitusjohtaja Edward Cartwright.
KUVA: Joel Maisalmi
Halpaa kuin kemikaali
Japanissa ei ole Magnificent 7- tai Granolas-osakejoukon kaltaista trendinimeä, mutta Topix Core 30 -indeksin jättiyhtiöiden osakkeisiin on kiinnittynyt paljon huomiota alkuvuonna.
”Hieman erikoisetkin nousuliikkeet osoittanevat, että sijoittajat, jotka eivät ole suosineet Japania viime vuosikymmeninä, ovat yhtäkkiä hoksanneet, että Japani pitääkin ottaa nyt tosissaan. He ovat ehkä hieman jälkijunassa, mutta joka tapauksessa Japani alkaa olla fokuksessa ja näemme taktisia allokaatioita suuriin yhtiöihin.”
Arcuksen salkussa ylipainossa ovat myös kemikaalit, joissa arvostukset ovat alhaisia.
”Japanilaisyhtiöt dominoivat globaalilla markkinalla kemikaaleissa, joita käytetään esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa. Moni kuitenkin ajattelee, että kemikaalit ovat vain likaisia vanhoja syklisiä osakkeita.”
Näihin kemikaaleihin kuuluu esimerkiksi hartsi.
Sen sijaan varainhoitoalan osakkeita salkussa ei enää ole. Syynä ovat Ben Williamsin mukaan ennätyksiin kohonneet arvostukset.
”Meidän hommamme on olla aina syklin halvassa päässä.”
Fakta
Buffet iski Japaniin
Markkinoiden huomio on viime aikoina kiinnittynyt Japanin suhteen siihen, että sijoittaja Warren Buffett lisäsi omistustaan tietyissä japanilaisosakkeissa, tehtyään ensimmäiset ostot jo vuonna 2020.
Buffettin sijoitusyhtiö Berkshire omistaa nyt keskimäärin yli kahdeksan prosenttia viidestä Japanin suuryhtiöistä, jotka ovat Itochu, Maruben, Mitsubishi, Mitsui ja Sumitomo. Ne ovat suuria monialayrityksiä, joiden alla on useita eri liiketoimintoja, kuten varainhoito.
”Nämä osakkeet ovat nousseet vahvasti. Buffettin sijoituksilla on siinä osansa yleisen markkinan korjausliikkeen lisäksi. Toivomme Buffettille parhainta jatkoa, mutta meillä ei ole enää näitä osakkeita”, sanoo Arcus Japan Fundin salkunhoitaja Ben Williams.
Fakta
Sijoittaminen Suomesta Japaniin
Kaikki suomalaiset osakevälittäjät eivät tarjoa mahdollisuutta sijoittaa suoraan Japanin osakemarkkinoille.
Muita sijoitusmahdollisuuksia ovat rinnakkaislistatut ADR-todistukset ja rahastot, joita suomalaisilta varainhoitajilta löytyy.
Esimerkiksi monien suomalaisten suosiman Nordnetin kautta rahasto- ja etf-vaihtoehtoja on myös runsaasti.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nousevien-osakkeiden-maa-pitkaan-ylituottoa-tehnyt-salkunhoitaja-kertoo-miksi-ennatyksien-rikkominen-on-vasta-alussa/1ccad19d-f716-46f2-bf5b-c859bf3dc684
